lauantai 2. kesäkuuta 2012

Kaikki maatuskat kassissa?

Vauva tuo tulleessaan hirveän määrän tavaraa, joten jos haluaa joskus kodin tavarataivaasta poistua ilman puuttuvien vaippojen/ varavaatteiden/ itkareiden aiheuttamia katastrofeja, on hyvä omata reilun kokoinen hoitolaukku hienoine pikkutaskuineen ja organisointilokeroineen. Arvatkaa löytyykö meiltä tällainen? Joo ei. Aiempien liian pienten hoitolaukkujen, pikku nyssäköiden ja muovipussien sijaan meillä on nyt ompeluvimmani ansiosta käytössä iso kassi, jonne kaiken voi heittää sekaisin hyvällä omallatunnolla ja johon mahtuu paljon tavaraa. Mikään mahtiratkaisu tämäkään ei ole, isosta kassista saa sitten hikiotsalla kaivella kadonneita puhdistuspyyhkeitä jossain yleisessä vessassa, vaipatta kiemurtelevaa kakkapyllyistä suharia pienenpienellä hoitopöydällä pidellen. (Ai mistäkö tällaisen mielikuvan olen kehitellyt? Ihan kuvitteellinen tilanne, tietenkin. Minulta ei koskaan ole kadoksissa mikään). Mutta kuosi on kohdallaan, jos ei muuta! Ja pinta on helppo pyyhkiä puhtaaksi, joten kassin uskaltaa laskea esimerkiksi autoa pakatessa reilusti maahan

Kiiltävä kangas oli vaikea valokuvata, mutta tässä näkyy maatuskavahakangas.

Ompelin kassin paksusta kiiltäväpintaisesta vahakankaasta (ostettu Jysk:istä) sekä punaisesta puuvillasta, joka kangasvarastosta sattui löytymään. Vahakangas, etenkin tällainen tahmeapintainen, on astetta haastavampaa ommeltavaa ja liukaspintaisesta paininjalasta (kutsuttiskohan sitä oikeesti nahkapaininjalaksi?) on apua. Saumoissa on myös turha tavoitella täydellisyyttä, mutta huolellisella nuppineulaamisella kassista sai ihan katseenkestävän. Tein molemmista kankaista pussukan, jotka liitin ylhäältä yhteen. Vuorikankaan saumat jäivät siis piiloon kassin sisään. Sitten ompelin pohjasta "kulmat litistäen ja poistaen" suorakulmion muotoisen. Kassi oli tässä vaiheessa hieman liian löysä, joten tukevoitin muotoja ompelemassa jokaiseen saumaan ulkopuolelta tereet, ilman nauhoja. Ne toivat kassille hieman lisää tukevuutta.

Tereet tuovat kassiin muotoa ja tukevoittavat sitä.

Kantohihnat ja yläreunan kaitaleen ompelin puuvillakankaasta. Hihnat upotin saumojen väliin ja vahvistin neliönmuotoisella vahvikeompeleella. Viimeistelin hihnojen kiinnityskohdat erilaisilla napeilla, joita olen perinyt mummolan tyhjennyksessä ison karkkiastiallisen. Ihania! Ja kaikki erilaisia!







Ps. Maatuskat taitavat olla nyt todella muotia, kun pojan tuttiinkin on päätynyt mies-maatuskoita (on se sana, melkein ihan varmasti...) Erikoinen kaveri vaan, kun on näköjään pureskellut tuttiosan sijaan tuon nappulan ihan naarmuille.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Satunnainen tai vakituinen vierailija, luen kommenttejasi mielelläni!